Perunamaalta mangojen kaupunkiin

Viimeiset reilut kolme viikkoa Taiwanissa miulla oli lomaa. Kiinalainen uusi vuosi oli lähenemässä ja lukiolla oli enää koeviikko jäljellä ennen lomille jääntiä. Kun kaikki lukiolla hääräsivät kokeisiin lukemisen ja niiden tekemisen kanssa, ei miulle ollut siellä enää tehtävää. Siispä sekin viikko annettiin miulle lomaksi, ja lähdin viikoksi Koreaan taiwanilaisen kaverin kanssa. Reissu kesti hieman reilun viikon. Lensimme Taipeista Busaniin, jossa yövyimme ensimmäiset neljä yötä. Tämän jälkeen siirryimme junalla Souliin viimeiseksi kolmeksi yöksi, josta lopulta lensimme Kaohsiungiin. Gamcheon culture village Näkymä Soulin näkötornilta Koreassa oli todella nättiä, mutta myös hirmu kylmä. Lähinnä kylmyyden aiheutti hyytävä tuuli ja talvitakin puute. Itse pidin enemmän Busanista kuin Soulista, sillä Busan tuntui rauhallisemmalta, vaikka iso kaupunki onkin. Ylipäätään rakastuin Korean meren rantaan ja moniin kukkuloihin, ja siellä kulkiessa tuli tunne,

Hei vain kaikille! Nyt kävi blogin kanssa siten, että viimeisten kuukausien kiireet saivat miut laiminlyömään koko blogin. Nyt, puolitoista kuukautta Suomessa olleena, otan itseäni niskasta kiinni ja päivitän vielä viimeisten parin kuukauden kuulumiset. 12.-15.12.2018 oli ICYE:n loppuleiri. Suurimmalle osalle vapaaehtoisista (niille joiden vapaaehtoiskausi kestää kokonaisen vuoden) tämä leiri oli puolivuotisleiri, mutta miulle se oli loppuleiri. Leirillä käytiin läpi kulunutta aikaa, töitä, asumista, haasteita ja iloja ja kaikkea sitä mitä kukin on Taiwanissa kohdannut. Leiri oli viisipäiväinen, josta ensimmäiset kolme päivää oltiin ICYE:n toimistolla (yöksi kotiin tyylillä), ja viikonlopuksi mentiin yhdeksi yöksi pienelle Liuqiu nimiselle saarelle. Liuqiu oli herttainen, yllättävän kreikkalais-henkinen saari. Vaikka saari oli niin pieni, että sen ympäri ajamiseen skootterilla meni noin puoli tuntia, olisin siellä voinut viettää pidemmänkin ajan kuin vaan yhden yö