Alku

Nyt on kaksi viikkoa kulunut siitä, kun saavuin Taiwaniin. Ensimmäinen lento kesti noin 10 tuntia, jonka jälkeen Hong Kongissa oli pari tuntia aikaa vaihtaa lentoa. Sieltä matka jatkui vielä puolisentoista tuntia Taiwaniin. Matka meni yllättävän kivuttomasti, kun suurimman osan ajasta sain nukuttua. Kuten oli luvattukin, lentokentällä vastassa oli englantia puhumaton henkilö, jonka tehtävänä oli siirtää miut Kaohsiungin lentokentältä uuteen kotikaupunkiini Tainaniin. Kahden ja puolen tunnin ajelun jälkeen viimein pysähdyttiin paikallisen mäkkärin eteen, jossa oli kadulla vastassa ihmisiä ICYE-kyltit kädessä. Kaverit osoittautuivat taiwanilaisiksi vapaaehtoisiksi, jotka järjestivät valtavan määrän asioita seuranneiden yhdeksän päivän ajaksi.

Seuraavasta aamusta eteenpäin oltiinkin sitten muiden vapaaehtoisten kanssa kielileirillä. Joka aamu (sunnuntain vapaata lukuunottamatta) aloitettiin kolme tuntia kestävällä kiinan oppitunnilla. Iltapäivästä oli ICYE-time, jossa käytiin perusasioita liittyen elämiseen Taiwanissa ja vapaaehtoisen rooliin tulevalla työpaikalla. Torstai-iltana meille järjestettiin welcome-party, jossa tapasimme mentorimme (taiwanilainen vapaaehtoinen, jolta voi pyytää aina apua ja seuraa) ja muita paikallisia.
Ulkomaalaisia vapaaehtoisia on yhteensä yhdeksän, kaksi suomalaista, kaksi tanskalaista, yksi sveitsiläinen ja neljä saksalaista.

Perjantai-iltana meidät vietiin tutustumaan night-markettiin, joka on eräänlainen taiwanilainen versio markkinoista. Siellä maisteltiin jos jonkinlaista taiwanilaista katuruokaa ja ihmeteltiin kulttuuria. Lauantai iltapäivänä tavattiin hostperheet ja projektit. Miun tapauksessa tapasin kaksi oppilasta projekti-koulustani, sillä miulla ei ole hostperhettä, eikä projektin opettaja päässyt tulemaan paikalle.

Sunnuntaina oli vapaapäivä kiinan opiskelusta, joten taiwanilaiset vapaaehtoiset järjestivät meille retken Sicaoon ja Anpingiin. Sicaossa kävimme pienellä veneretkellä, jossa näimme hieman paikkalista luontoa; joitain haikara-henkisiä lintuja (taiwanilaiset ystävällisesti koittivat näyttää google translatella linnun nimeä, mutta en usko, että linnun nimi oikeasti on iso kilpikonna), ostereita ja villikoiria, jotka ovat oppineet kalastamaan. Veneilyn jälkeen kävimme tutustumassa Sicaon temppeliin, jossa mie pyysin jumalilta lupaa ennustukseen. Jumalat oli suopealla päällä ja sain kuin sainkin ennustuksen. Jotain hyvää on kuulemma luvassa!

Sicaon temppeli, ennustus, Anping-fort ja kalastavat villikoirat

Temppelin jälkeen vierailimme vielä Anping Fortissa (vanha linnoitus) ja sen lähellä olevilla kaduilla kokeilemassa taiwanilaista katuruokaa ja pelejä pienissä ryhmissä. Miun ryhmä päätti kokeilla heittää tikoilla vesi-ilmapalloja. Miun viidestä tikasta kolme osui palloon, joten voitin palkinnoksi energiajuoman. Jippii.

Seuraava viikko menikin suurimmalta osin valmistellessa esitelmiä omista maista. Esitelmät pidettiin torstaina kirjastolla, mutta taifuunien aiheuttamien sateiden takia yleisössä oli ehkä viisi ihmistä. Perjantaina (24.8.) olikin sitten jo aika puhkaista kielileirin muodostama turvallinen kupla, ja siirtyä host-perheisiin. Miulla ei tosiaan host-perhettä ole, vaan asun projektin järjestämässä huoneistossa. Tästä kuitenkin lisää seuraavalla kerralla! :)